17

en tiedä kuinka kauan olin maannut ja katsellut kattoon, mutta havahduin siihen kun Sini koputti Sinimäiseen tapaansa oveen.
kop-kop-kop-kop-kop-kop-kop-kop.
nousin ja avasin Sinille oven.
"tuu sisään. tota, tääl on sit aika sekasta.."
"no me voidaan siivota nytte", sanoi Sini ja alkoi keräilemään vaatteita lattialta. tiesin että olisi ihan turhaa väittää vastaan, joten en sanonut mitään.
"kato näistä mitkä menee pyykkiin ja mitkä kaappiin."
aloin vastahakoisesti järjestämään vaatteita kahteen kasaan. pyykkiin menevät laitoin muovikassiin ja heitin oven ulkopuolelle. loput viikkasin kaappiin. petasin sängyn ja jäin katselemaan Sinin touhuja. se oli kasannut koulupöydälle erinäistä tavaraa jotka odottivat mihin ne laitettaisiin: mp3-soitin, koulukirjoja, kyniä, penaali, tyhjä lasi, lautanen, haarukka, cd:itä...

Sini vain järjesteli kovalla tohinalla ja keräsi lattialta tavaraa. se löi käteeni täyden roskapussin, likaiset astiat ja kysyi voisinko hakea imurin. lähdin kantamuksineni vähin äänin etupihan kautta sisälle vieden samalla roskapussin. otin sisältä imurin ja tyhjän muovikassin roskapussiksi. kun palasin Sini nappasi imurin ja alkoi imuroimaan.

istuin pöytäni ääreen ja laitoin tavarat omille paikoilleen - enemmän tai vähemmän oikeille. laitoin vielä tavaroita kun Sini oli saanut imuroitua ja istui sängylle. käännyin tuolissani kun olin saanut tavarat laitettua ja sain Siniltä kysymyksen vastaani: "oleks sä syöny tänään mitään?"
"no tuota...", vastasin. "en ole vielä."
"no sitte mennään syömään", Sini ilmoitti ja sai mut liikkeelle. olin ihmeissäni Sinin toimeliaisuudesta.
"en anna sun jäädä omaan oloosi itses kanssa", se jatkoi. "yksin sua ei ainakaan saa jättää."
katsoin Siniin ja hymyilin hiukan.
"kiitos."