keskiviikko 19. maaliskuuta 2008

15

yhtenä kesäisenä päivänä oltiin Aaronin kanssa järvellä. lähdettiin kävelemään takaisin autolle kun Aaron näytti jotenkin erikoiselta. se oli ollut koko matkan hiljainen ja näin kyllä kun sitä vaivasi jokin. ja nyt sitä vaivasi.
"kulta, mikä sulla on?", kysyin katsoen Aaroniin.
Aaron käveli kädet taskussa vieressäni ja näytti surulliselta. se vilkaisi mua. hiljaisuuden jälkeen se puhui.
"mun pitää lähteä huomenna. en ole voinut kertoa kun tiedän että se satuttais sua. olen saanut töitä sedän firmasta tampereelta. en tiedä teenkö töitä kaikki viikot putkeen... palaan sitte koulun alkuun... mun on pakko lähteä. isä juo kaikki rahansa ja mun pitää päästä pois sieltä."
pysähdyin ja katsoin kauhistuneena Aaronia.
"mitäh?! ....ei... sä et voi lähteä. sä et voi jättää mua tänne! ei! sä et kertonut mitään!"
katsoin Aaronia epätoivoisena ja kyyneleet alkoi väkisin työntymään esiin mutta taistelin niitä vastaan. Aaron oli tähän asti ollut hiljaa mut nyt se yritti rauhoitella mua.
"Kukka", se käytti sitä nimeä musta joskus. "rauhoitu ja kuuntele."
mutta mä en tehnyt kumpaakaan.
"miks sä et sanonut?!", peruutin Aaronin luota kauemmas.
"kuuntele!", se sanoi tiukasti ja tarttui mua ranteista kiinni. Aaron oli mua tuplasti vahvempi, oli turha pyristellä irti ja tiesin sen. luovutin ja kuuntelin Aaronia.
"mun on pakko lähteä, että saan muutettua pois isän luota. en saanut töitä muualta. en voinut kertoa, se teki liian kipeää."
katsoin hetken Aaroniin, joka piti mua edelleen ranteista kiinni, sitten purskahdin itkuun. Aaron veti mut itseään vasten ja antoi mun itkeä. itkin ja itkin, kunnes en jaksanut enää.
"ethän karkaa enää?", Aaron kysyi, irrotti otteensa ja silitti selkääni kun lähdimme eteenpäin.
pudistin päätäni.
"oletko kunnossa?"
pudistin päätäni.
"en mäkään", Aaron huokaisi.
käveltiin hiljaisuudessa ja ajettiin meille.

menin sisään varastooni ja istuin sängylle. Aaron tuli viereeni. ei ehditty kuin vilkaista toisiimme, kun äiti koputti oveen.
kop kop kop.
"haluatteko mennä saunaan?"
"ööh", vastasin.
"yhdessä tai erikseen", se tarkensi.
katsoin Aaroniin. sen ilme ei sanonut yhtään mitään.
"ehkä", sanoin äidille oven läpi.
"tulkaa kahville", äiti sanoi. "voitte sen aikana päättää menettekö saunaan."
kuulin kun äiti käveli pois.

"mennään vaan saunaan", Aaron sanoi mulle.
"okei", hymyilin sille.
mentiin kahville ja syötiin leipää. iltapalaamme varjosti Aaronin lähtö. äiti ei tiennyt vielä. kertoisin huomenna.
"kyl me mennään saunaan", sanoin äidille.
"okei, ottakaa se sit pois päältä", äiti vastasi.
"joo, kiitos kahvista", sanoin ja lähdettiin saunaan päin.

jäin seisomaan takkahuoneeseen, josta pääsi saunaan ja katsoi hetken epäröiden Aaronia.
"saaks niinku ottaa vaatteet pois?"
"eiks saunassa olla ilman vaatteita?", se kysyi.
"okei", vastasin ja aloin riisumaan. en ollut ennen riisuutunut kokonaan Aaronin nähden, mutta ajattelin että kerta se on ekakin. sain itseni ennen Aaronia alastomaksi ja menin pesuhuoneeseen. avasin suihkun ja kastelin itseni. silmäni olivat kiinni mutta kuulin kun Aaron tuli sisään. avasin silmät ja Aaron hymyili ja sanoi: "alaston Kukkani."
hymyilin sille ja menin saunaan. hetken päästä Aaron tuli ja istui viereeni.
"no?", se kysyi.
"mitä no?", vastasin ja heitin löylyä.
"no onko pelottavaa?"
naurahdin. "no ei ole."
olin hetken hiljaa ja jatkoin sitten: "se on pelottavaa et sä lähdet.."
heitin löylyä.
"ehditään surra sitä ihan tarpeeksi. mietitään sitä vasta huomenaamulla kun lähden. nyt ollaan kahdestaan. eikö?"
"joo...", sanoin, mutta ajattelin Aaronin lähtöä koko ajan. se taisi ajatella myös, koska oli hiljaa.
"mä menen jo", se sanoi, nousi ja kulki ohitseni suihkuun. kun se oli valmis menin pesemään itseni ja siirryin pyyhe päällä varastoon.

varastossa Aaron oli hakenut laukustaan puhtaat alushousut ja laittoi ne jalkaansa. se kömpi peiton alle. laitoin pikkuhousut jalkaan, pudotin pyyhkeen ja laitoin yöpaidan päälleni. Aaron raotti peittoa ja menin sen viereen. käännyin selälleni ja kysyin Aaronilta: "miten meidän käy?"
Aaron vastasi: "ei meidän mitenkään käy. en ole pois kuin puolitoista kuukautta."
"sano että rakastat mua", sanoin.
"rakastan sua Kukkani, kaukaakin."
hymyilin. "rakastan sua Aaron."
Aaron suuteli mua ja nukahdin sen kainaloon aamulla odottava hyvästely mielessäni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti